NettiAgentti-kyselyt

NettiAgentti-kyselyillä selvitettiin negatiivisen vaikuttamisen yleisyyden ohella digitaalisten ympäristöjen käyttötapoja, vaikutuksia yläkoululaisten maailmankuvaan sekä Nettiagentti-koulutusten vaikuttavuutta. Kysely tehtiin Valkeakosken kaupungin kouluille keväällä 2020 (vastaajia 1025, 66% koululaisista) ja tammi-helmikuussa 2022 (vastaajia 916, 61% koululaisista). Kevään 2022 kyselyssä selvitettiin myös oppilaiden osallistumista Nettiagentti-hankkeeseen sekä tehtiin kysely huoltajille (vastaajia 159, n. 13% 4-9 luokkalaisten perheistä) heidän huollettaviensa digitaalisten sovellusten ja palveluiden käytöstä.

Digitaalisten ympäristöjen käyttötavat, huoltajien ja koululaisten käsitysten vertailu (2022)

Huoltajakyselyn alhaisen vastausprosentin myötä kyselyyn ovat vastanneet huoltajat, jotka ovat olleet aiheesta kiinnostuneita ja siitä eniten tietoisia. Huoltajien vastauksia arvioitaessa on siis hyvä muistaa, että ne voivat antaa todellisesta huoltajien tilannekuvasta todellisuutta positiivisemman. Tästä huolimatta, selviä eroja löytyi huoltajien ja koululaisten käsityksistä.

Yleisesti ottaen huoltajat arvioivat koululaisten eri digitaalisten ympäristöjen käytön sisällön tuottamiseen ja käyttäjien seuraamisen lähelle koululaisten ilmoittamaa tasoa. Huoltajien olisi hyvä tutustua varsinkin sovelluksiin ja palveluihin, joita lapset käyttävät mutta huoltajat eivät itse vielä tunne. Etenkin yläkouluikäisten kohdalla huoltajien tulisi tuntea käytettyjä sovelluksia ja palveluita: koululaiset eivät enää kerro kohtaamastaan häiritsevästä viestittelystä, eivätkä huoltajat välttämättä pysty tarkistamaan nuoren puhelimesta viestittelyä.

Huoltajan käsitys huollettavan digitaalisten ympäristöjen käytöstä verrattuna koululaisten ilmoittamaan: sisällön tuottaminen.

Huoltajien käsitys huollettavan digitaalisissa ympäristöissä kokemasta häiritsevästä viestittelystä käytöstä verrattuna koululaisten ilmoittamaan. Kuvaajat ovat keskiarvoja väittämistä, jotka arvioitiin 7-portaisesti: 1=Ei ollenkaan, 2=muutaman kerran vuodessa, 3=kerran kuussa, 4=muutaman kerran kuussa, 5=kerran viikossa, 6=muutaman kerran viikossa, 7=päivittäin.

Huoltajille suunnatussa kyselyssä kysyttiin myös perheiden ruutuaikakäytänteistä. Yleisenä viihdekäytön ruutuaikana on pidetty 2h aikaa. Tämä suositus ylittyy Valkeakoskellakin suurella osalla.

Huoltajien 4-6. luokkalaisille pitämä ruutuaika

Huoltajien 7-9. luokkalaisille pitämä ruutuaika.

Houkuttelun, häirinnän ja kiusaamisen yleisyys

Nuorille suunnatun NettiAgentti-kyselyn tavoitteena oli selvittää seksuaalisen häirinnän ohella myös muun tyyppisen häiritsevän sisällön ja viestien kohtaamista. Tarkoitusta varten kehitettiin erilaisia negatiivisen vaikuttamisen yleisyyttä kartoittavia väittämiä, jotka soveltuisivat vastattavaksi kaikille 4-9. luokkien oppilaille. Kyselyn tulokset osoittivat, että valtaosa oppilaista ei kokenut ollenkaan negatiivista vaikuttamista (1=ei yhtään), osan kokiessa vähäistä negatiivista vaikuttamista (2= kerran vuodessa). Koululaisista löytyi kuitenkin selvä ryhmä, joilla negatiivinen vaikuttaminen tapahtui vähintään kerran kuussa ollen pahimmillaan päivittäistä (3-7).

Negatiivisen vaikuttamisen yleisyys, korona-epidemian myötä lisääntynyt häirintä sekä koulussa tapahtuva kiusaaminen 2022 vastauksissa ylä- ja alakoulun vastaajilla.

Koronapandemian aikana digitaalisissa medioissa tapahtunut negatiivinen vaikuttaminen on kasvanut osalla koululaisista – erityisesti paljon negatiivista vaikuttamista kokevien ryhmällä. 2022 vastanneilla tytöillä yleisin negatiivisen häirinnän muotona oli alastomuutta sisältävien viestien, pojilla maahanmuuttajia negatiivisesti kommentoivien viestien ja muun sukupuolisilla sukupuolta vähättelevien viestien saaminen.

Vertailemalla koululaisten kokeman negatiivisen vaikuttamisen (ei yhtään, vähän, paljon) ja koulukiusaamisen yleisyyttä, huomattiin koulukiusaamisen olevan yleisempää paljon digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaa houkuttelua, häirintää ja kiusaamista kohtaavilla

Erityisesti päivittäistä negatiivista vaikuttamista kokevien osuus kasvoi vuodesta 2020 (12%) 16 prosenttiin ryhmän vastaajista. Tulos osoittaa, että esimerkiksi 25 oppilaan opetusryhmässä on keskimäärin 4 oppilasta, jotka kokevat säännöllistä häirintää, houkuttelua ja kiusaamista digitaalisissa ympäristöissä. Negatiivisen vaikuttamisen yleisyys kasvoi tasaisesti korkeammilla luokilla

Negatiivinen vaikuttaminen ja maailmankuva

Kyselyssä kartoitettiin maailmankuvan muodostumista 7.-9.lk oppilaiden kohdalla. Tätä selvitettiin väittämillä, jotka liittyivät maahanmuuttoon, sukupuolten tasa-arvoon, tieteeseen, ihmisten luotettavuuteen sekä salaliittoihin. väittämistä muodostettiin summamuuttujat, jotka mittasivat auktoriteettiuskoa, kokonaisluottamusta, EU-asennetta, maahanmuuttoasennetta, sukupuolten tasa-arvoa ja salaliittoteoriauskoa. Eri maailmankuvaan liittyviä uskomuksia mittaavia summamuuttujia testattiin vertailemalla yläkoululaisia, jotka eivät olleet kokeneet yhtään negatiivista vaikuttamista digitaalisissa ympäristöissä, paljon negatiivista vaikutusta kokeneiden ryhmään. Etenkin kokonaisluottamuksessa ryhmien keskiarvojen välinen ero oli huomattava: vähäisen negatiivisen vaikuttamisen ryhmällä keskiarvo 2020 vastauksissa oli 3,72 ja runsaan negatiivisen vaikuttamisen ryhmällä 3,04. 2022 vastauksissa tämä ero kasvoi. Vuonna 2022 vastaajilla kokonaisluottamuksen taso oli tytöillä ja muun sukupuolisilla tilastollisesti merkitsevästi matalampi kuin pojilla. Tulokset osoittivat negatiivisella vaikuttamisella olevan merkitystä nuorten maailmankuvan muodostumisen kannalta.

Oppilaiden osallistuminen Nettiagentti-toimintaan

Tilastollista merkitsevyyttä ei löytynyt Nettiagentti-toiminnan sekä opetuksen ja oppilaiden osaamisen välille, sillä vertailukohtaa hankkeen alkutilanteeseen tai muiden kuntien nuoriin ei ollut. Nettiagenttitoiminnalla sekä kouluilla tapahtuneella nettihoukuttelun ja häirinnän käsittelyllä on silti nähtävissä positiivinen vaikutus edellä mainittuun oppilaiden negatiivisen häirinnän tunnistamiseen ja toimintakykyyn.

Noin joka viides oppilas tarvitsee silti lisäopastusta miten toimia kohdatessaan nettihoukuttelua tai -häirintää. On selvää, että lukumäärän nostamiseksi ponnisteluja tulee jatkaa ja luoda aiheen käsittelystä osa opetuksen ja ohjaamisen rutiinia. On myös hyvä muistaa, että nyt saavutetut tulokset koskevat vain tämänhetkisiä oppilasryhmiä: joka vuosi koulun aloittaa uusi ikäluokka, jonka ylemmille luokille saapuessaan on opeteltava samat negatiivisen vaikuttamisen havaitsemisen ja vastustamisen taidot.

Lisätietoa tutkimuksesta saa tutkija Antti Syväseltä (antti.syvanen@tuni.fi)

Kiusaaminen ei lisääntynyt koronapandemian aikana (2020)

NettiAgentti -kyselyyn vastasi 1025 Valkeakoskelaista oppilasta keväällä 2020. Neljännes vastaajista kohtasi digitaalisissa ympäristöissä jotain negatiivista vaikuttamista vähintään kerran kuussa.

Kyselyllä kartoitettiin laajasti negatiivisen digitaalisen vaikuttamisen yleisyyttä kiusaamisen, häirinnän ja houkuttelun yleisyytenä lasten ja nuorten digitaalisten medioiden käytössä.

Kiusaamista on esimerkiksi omalla nimellä tai anonyymisti tapahtuva nimittely tai väkivallalla uhkaavien viestien vastaanottaminen.
Häirintää on esimerkiksi maahanmuuttajia arvostelevien, häiritsevien väkivaltaa tai alastonkuvia sisältävien viestien vastaanottaminen.
Houkuttelua on esimerkiksi tuntemattoman tapaamiseen, varastamiseen tai huumeiden kokeiluun houkuttelevien viestien vastaanottaminen.

Kyselyyn vastasi 1025 Valkeakosken kaupungin 4.-9. -luokkalaista, yhteensä 71% kaikista ko. luokkien koululaisista.

Yksittäiset vaikuttamisen muodot eivät olleet kovin yleisiä. Esimerkiksi erilaisia kiusaamisen muotoja sisältäviä viestejä sai 14-19% vastaajista (alastonkuvia 19%, anonyymiä tai omalla nimellä tapahtuvaa nimittelyä 14%). Kyselyn tulosten mukaan 65% vastanneista ei kohtaa mitään negatiivisen vaikuttamisen muotoja. Yksittäisiä negatiivisen vaikuttamisen muotoja kohtaa muutaman kerran vuodessa 9%. Sen sijaan 26% kaikista vastaajista kohtaa yhtä tai useampaa negatiivisen vaikuttamisen muotoa vähintään useamman kerran kuussa. Yläkoululaisissa tämä osuus on 44%, sillä kyselyn tulosten perusteella negatiivinen vaikuttaminen lisääntyy ja yleistyy yläluokilla.

Vain reilu kolmannes yläkoululaisista keskustelee aikuisen kanssa kohtaamistaan ikävistä asioista ja tunteista

Alakoululaisista 67% keskustelee vanhempiensa kanssa digitaalisessa mediassa kohtaamistaan ikävistä asioista ja tunteista, 50% kavereiden, 19% opettajan ja 11% auttavassa puhelimessa.

Yläkoululaisista ikävistä asioista keskustelee huoltajan kanssa 35%, kavereiden kanssa 69%, 6% keskustelee opettajan kanssa ja 6% auttavassa puhelimessa.

Kyselystä on huomioitava, että fyysistä tai kasvokkain tapahtuvaa henkistä kiusaamista, häirintää tai houkuttelua ei kyselyllä selvitetty. Jatkossa voi olla hyvä selvittää myös digitaalisesti ja kasvokkain tapahtuvan negatiivisen vaikuttamisen suhdetta. Sekä ylä- että alakoulun vastaajat julkaisivat aineistoa käyttämillään digitaalisen median alustoilla keskimäärin muutaman kerran kuussa.

Yläluokkalaisilla Whatsapp (78%), Snapchat (76%), Instagram (69%) ja Discord (29%).

Alakoululaisten suosimia julkaisualustoja olivat Whatsapp (86%), Snapchat (58%), Instagram (51%) ja Tiktok (43%).

Alakoululaiset lukivat tarinoita, katselivat kuvia tai videoita käyttämillään digitaalisen median alustoilla muutaman kerran viikossa, kun taas yläkoululaiset päivittäin. Alakoululaiset seurasivat käyttäjiä alustoilla: Youtube (85%), Tiktok (65%), Snapchat (59%), Whatsapp (59%) ja Instagram (58%). Yläkoululaiset puolestaan alustoilla: Youtube (95%), Instagram (83%), Snapchat (79%), Tiktok (69%) ja Whatsapp (67%).

Alakoululaisilla 90% huoltajista saa halutessaan katsoa koululaisen digitaalisten sovellusten ja palveluiden käyttöä, yläkoululaisilla 61%.

Vastaajien mukaan kiusaaminen, häirintä tai houkuttelu ei ole lisääntynyt koronaepidemian aikana. Vastaajista 46% haluaisi digitaaliseen mediaan liittyviä ilmiöitä ja asioita käsiteltävän koulussa.

Report abuse