Vaaleanpunainen Nettiagentti robotti, joka katsoo suurennuslasin läpi.

Apu sosiaalisen median maailmassa

NettiAgentti -sivulle on koottu tietoa niin oppilaille, opettajille kuin huoltajille. Löydät sivulta hyödyllisiä linkkejä, oppimateriaalia ja tietoa hankkeen etenemisestä.

NettiAgentti-kyselyt

NettiAgentti-kyselyillä selvitettiin negatiivisen vaikuttamisen yleisyyden ohella digitaalisten ympäristöjen käyttötapoja, vaikutuksia yläkoululaisten maailmankuvaan sekä nettiagentti-koulutusten vaikuttavuutta. Kysely tehtiin Valkeakosken kaupungin kouluille keväällä 2020 (vastaajia 1025, 66% koululaisista) ja tammi-helmikuussa 2022 (vastaajia 916, 61% koululaisista). Kevään 2022 kyselyssä selvitettiin myös oppilaiden osallistumista Nettiagentti-hankkeeseen sekä tehtiin kysely huoltajille (vastaajia 159, n. 13% 4-9 luokkalaisten perheistä) heidän huollettaviensa digitaalisten sovellusten ja palveluiden käytöstä.

Digitaalisten ympäristöjen käyttötavat, huoltajien ja koululaisten käsitysten vertailu

Huoltajakyselyn alhaisen vastausprosentin myötä kyselyyn ovat vastanneet huoltajat, jotka ovat olleet aiheesta kiinnostuneita ja siitä eniten tietoisia. Huoltajien vastauksia arvioitaessa on siis hyvä muistaa, että ne voivat antaa todellisesta huoltajien tilannekuvasta todellisuutta positiivisemman. Tästä huolimatta, selviä eroja löytyi huoltajien ja koululaisten käsityksistä.

Yleisesti ottaen huoltajat arvioivat koululaisten eri digitaalisten ympäristöjen käytön sisällön tuottamiseen ja käyttäjien seuraamisen lähelle koululaisten ilmoittamaa tasoa. Huoltajien olisi hyvä tutustua varsinkin sovelluksiin ja palveluihin, joita lapset käyttävät mutta huoltajat eivät itse vielä tunne. Etenkin yläkouluikäisten kohdalla huoltajien tulisi tuntea käytettyjä sovelluksia ja palveluita: koululaiset eivät enää kerro kohtaamastaan häiritsevästä viestittelystä, eivätkä huoltajat välttämättä pysty tarkistamaan nuoren puhelimesta viestittelyä.

Huoltajan käsitys huollettavan digitaalisten ympäristöjen käytöstä verrattuna koululaisten ilmoittamaan: sisällön tuottaminen.


Huoltajan käsitys huollettavan digitaalisissa ympäristöissä kokemasta häiritsevästä viestittelystä käytöstä verrattuna koululaisten ilmoittamaan.

Huoltajille suunnatussa kyselyssä kysyttiin myös perheiden ruutuaikakäytänteistä. Yleisenä viihdekäytön ruutuaikana on pidetty 2h aikaa. Tämä suositus ylittyy Valkeakoskellakin suurella osalla.

Huoltajien 4-6. luokkalaisille pitämä ruutuaika

Huoltajien 7-9. luokkalaisille pitämä ruutuaika.

Houkuttelun, häirinnän ja kiusaamisen yleisyys

Nuorille suunnatun NettiAgentti-kyselyn tavoitteena oli selvittää seksuaalisen häirinnän ohella myös muun tyyppisen häiritsevän sisällön ja viestien kohtaamista. Tarkoitusta varten kehitettiin erilaisia negatiivisen vaikuttamisen yleisyyttä kartoittavia väittämiä, jotka soveltuisivat vastattavaksi kaikille 4-9. luokkien oppilaille. Kyselyn tulokset osoittivat, että valtaosa oppilaista ei kokenut ollenkaan negatiivista vaikuttamista (1=ei yhtään), osan kokiessa vähäistä negatiivista vaikuttamista (2= kerran vuodessa). Koululaisista löytyi kuitenkin selvä ryhmä, joilla negatiivinen vaikuttaminen tapahtui vähintään kerran kuussa ollen pahimmillaan päivittäistä (3-7).

Negatiivisen vaikuttamisen yleisyys, korona-epidemian myötä lisääntynyt häirintä sekä koulussa tapahtuva kiusaaminen 2022 vastauksissa ylä- ja alakoulun vastaajilla.

Koronapandemian aikana digitaalisissa medioissa tapahtunut negatiivinen vaikuttaminen on kasvanut osalla koululaisista – erityisesti paljon negatiivista vaikuttamista kokevien ryhmällä. 2022 vastanneilla tytöillä yleisin negatiivisen häirinnän muotona oli alastomuutta sisältävien viestien, pojilla maahanmuuttajia negatiivisesti kommentoivien viestien ja muun sukupuolisilla sukupuolta vähättelevien viestien saaminen.


Vertailemalla koululaisten kokeman negatiivisen vaikuttamisen (ei yhtään, vähän, paljon) ja koulukiusaamisen yleisyyttä, huomattiin koulukiusaamisen olevan yleisempää paljon digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaa houkuttelua, häirintää ja kiusaamista kohtaavilla


Erityisesti päivittäistä negatiivista vaikuttamista kokevien osuus kasvoi vuodesta 2020 (12%) 16 prosenttiin ryhmän vastaajista. Tulos osoittaa, että esimerkiksi 25 oppilaan opetusryhmässä on keskimäärin 4 oppilasta, jotka kokevat säännöllistä häirintää, houkuttelua ja kiusaamista digitaalisissa ympäristöissä. Negatiivisen vaikuttamisen yleisyys kasvoi tasaisesti korkeammilla luokilla

Negatiivinen vaikuttaminen ja maailmankuva

Kyselyssä kartoitettiin maailmankuvan muodostumista 7.-9.lk oppilaiden kohdalla. Tätä selvitettiin väittämillä, jotka liittyivät maahanmuuttoon, sukupuolten tasa-arvoon, tieteeseen, ihmisten luotettavuuteen sekä salaliittoihin. väittämistä muodostettiin summamuuttujat, jotka mittasivat auktoriteettiuskoa, kokonaisluottamusta, EU-asennetta, maahanmuuttoasennetta, sukupuolten tasa-arvoa ja salaliittoteoriauskoa. Eri maailmankuvaan liittyviä uskomuksia mittaavia summamuuttujia testattiin vertailemalla yläkoululaisia, jotka eivät olleet kokeneet yhtään negatiivista vaikuttamista digitaalisissa ympäristöissä, paljon negatiivista vaikutusta kokeneiden ryhmään. Etenkin kokonaisluottamuksessa ryhmien keskiarvojen välinen ero oli huomattava: vähäisen negatiivisen vaikuttamisen ryhmällä keskiarvo 2020 vastauksissa oli 3,72 ja runsaan negatiivisen vaikuttamisen ryhmällä 3,04. 2022 vastauksissa tämä ero kasvoi. Vuonna 2022 vastaajilla kokonaisluottamuksen taso oli tytöillä ja muun sukupuolisilla tilastollisesti merkitsevästi matalampi kuin pojilla. Tulokset osoittivat negatiivisella vaikuttamisella olevan merkitystä nuorten maailmankuvan muodostumisen kannalta.

Oppilaiden osallistuminen Nettiagentti-toimintaan

Tilastollista merkitsevyyttä ei löytynyt Nettiagentti-toiminnan sekä opetuksen ja oppilaiden osaamisen välille, sillä vertailukohtaa hankkeen alkutilanteeseen tai muiden kuntien nuoriin ei ollut. Nettiagenttitoiminnalla sekä kouluilla tapahtuneella nettihoukuttelun ja häirinnän käsittelyllä on silti nähtävissä positiivinen vaikutus edellä mainittuun oppilaiden negatiivisen häirinnän tunnistamiseen ja toimintakykyyn.

Noin joka viides oppilas tarvitsee silti lisäopastusta miten toimia kohdatessaan nettihoukuttelua tai -häirintää. On selvää, että lukumäärän nostamiseksi ponnisteluja tulee jatkaa ja luoda aiheen käsittelystä osa opetuksen ja ohjaamisen rutiinia. On myös hyvä muistaa, että nyt saavutetut tulokset koskevat vain tämänhetkisiä oppilasryhmiä: joka vuosi koulun aloittaa uusi ikäluokka, jonka ylemmille luokille saapuessaan on opeteltava samat negatiivisen vaikuttamisen havaitsemisen ja vastustamisen taidot.


Lisätietoa tutkimuksesta saa tutkija Antti Syväseltä (antti.syvanen@tuni.fi)

Kuvassa tekstiä: keskustelupaneeli: Mitä lasten ja nuorten digiympäristöissä tapahtuu? Nettiagentti vanhempainilta tiistaina 5.4.2022 klo 18-19.30 Tietotien lukiolla. Mitä tehdä, kun lapsi kertoo kohdanneensa häirintää? Mihin lapset nuoret haluavat kiinnittää aikuisten huomion? Kuinka tukea lapsia digiympäristöissä? Kuinka opetella digiturvataitoja?

Nettiagentti-vanhempainilta 5.4. klo 18 Tietotien lukiolla

24.2.2022

Nettiagentti-hankkeessa toteutettiin tammikuussa 2022 kysely huoltajille, jossa kerättiin tietoja 4.-9.-luokkalaisten koululaisten huoltajien suhtautumisesta koululaisten digitaalisten medioiden käyttötapoihin, häirintään ja houkutteluun. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin huoltajien tuen tarvetta häirintä- ja kiusaamistapausten sekä digiturvataitojen käsittelyyn. Kyselyn tuloksissa vanhempainiltoja toivottiin erityisesti lapsiin kohdistetusta häiritsevästä sisällöstä sekä vanhempien oikeuksista ja velvollisuuksista.

NettiAgentti-perhekyselyn tuloksia puretaan Koko Koskin NettiAgentti-vanhempainillassa Tietotien lukiolla tiistaina 5.4.2022 klo 18-19.30. Teemana lapsiin ja nuoriin kohdistettu häiritsevä sisältö digitaalisissa ympäristöissä. Keskustelupaneelissa mukana poliisi, lastensuojelu, oppilashuolto sekä oppilaita. Nettiagentit juontavat tapahtuman.

Vanhempainillassa lapset ja nuoret kertovat mitä vanhempien pitäisi tietää somessa tapahtuvista ikävistä asioista ja mitä he toivoisivat, että vanhemmat osaisivat tehdä, kun heille kerrotaan näistä tapahtumista.

Tervetuloa mukaan!

Ovet avautuvat klo 17.30, jolloin Roukon yhtenäiskoulun tukioppilaat kahvittavat pientä maksua vastaan.

Vaikka Nettiagentti-kyselyt ovat kohdennettu 4.-9. -luokkalaisille, löytyy vanhempainillassa ajateltavaa myös nuorempien oppilaiden vanhemmille ja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville.

Tilaisuus on maksuton.

Klikkaa itsesi vanhempainillan Facebook-tapahtumaan!

Lisätietoja
Teemu Kariniemi,
TVT-suunnittelija, Nettiagentti-hankkeen koordinaattori
p. 040 335 6232, teemu.kariniemi@valkeakoski.fi

Kunnilla mahdollisuus osallistua oppilaille tarkoitettuun Nettiagentti-kyselyyn!

Nettiagentti-hankkeessa totetutetaan netissä tapahtuvaa häirintää, vaikuttamista, kiusaamista ja maailmankuvaa kartoittava kysely 4.-9. -luokkalaisille.

Seuraava kysely toteutetaan tammikuussa 2022. Kunnalta kysely ei vaadi kuin tutkimusluvan, lyhyen alustuksen ja linkkien jakamisen oppilaille. Kyselyyn vastaamiseen menee 10-15 minuuttia. Kyselyn jälkeen saatte valmiiksi analysoidut kuntakohtaiset tulokset käyttöönne.

Vapaamuotoiset ilmoittautumiset 23.12.2021 mennessä sähköpostitse Teemu Kariniemelle (etunimi.sukunimi@valkeakoski.fi), joka vastaa myös kyselyyn liittyviin kysymyksiin.


Nettiagentti-hanke jatkuu kevääseen 2022

Nettiagentti-hankkeen toimintojen toteuttamiseen on saatu lisäaikaa kesäkuun 2022 loppuun saakka.

Kevätkaudella 2022 on tarkoitus jatkaa Nettiagentti-toimintamallin kehittämistä, tuottaa kyselytutkimustietoa sekä kohdentaa toimintaa oppilaiden lisäksi huoltajille ja opettajille.

Neljäsluokkalaiset pohtivat
turvallisen aikuisen määritelmää

Syksyn 2020 aikana Nettiagentit kiersivät kaikki Valkeakosken neljännet luokat Nettiagentti-oppintuntien merkeissä. Tunneilla keskusteltiin somesta, peleistä, ikärajoista sekä pohdittiin millainen on turvallinen aikuinen. Lopuksi pelattiin NettiAgentti-lautapeliä.

Kokosimme oheiseen julisteeseen kaikkien neljäsluokkalaisten vastaukset. Jokainen neljäsluokka sai julisteen muistoksi Nettiagenttien vierailusta.

nettiagentti2020turvallinenaikuinen.pdf

Kuvassa juliste, johon on koottu neljäsluokkalaisten ajatukset turvallisesta aikuisesta. PDF avautuu uuteen välilehteen.

Kiusaaminen ei lisääntynyt koronapandemian aikana

NettiAgentti -kyselyyn vastasi 1025 Valkeakoskelaista oppilasta keväällä 2020. Neljännes vastaajista kohtasi digitaalisissa ympäristöissä jotain negatiivista vaikuttamista vähintään kerran kuussa.

Kyselyllä kartoitettiin laajasti negatiivisen digitaalisen vaikuttamisen yleisyyttä kiusaamisen, häirinnän ja houkuttelun yleisyytenä lasten ja nuorten digitaalisten medioiden käytössä.

  • Kiusaamista on esimerkiksi omalla nimellä tai anonyymisti tapahtuva nimittely tai väkivallalla uhkaavien viestien vastaanottaminen.

  • Häirintää on esimerkiksi maahanmuuttajia arvostelevien, häiritsevien väkivaltaa tai alastonkuvia sisältävien viestien vastaanottaminen.

  • Houkuttelua on esimerkiksi tuntemattoman tapaamiseen, varastamiseen tai huumeiden kokeiluun houkuttelevien viestien vastaanottaminen.

Kyselyyn vastasi 1025 Valkeakosken kaupungin 4.-9. -luokkalaista, yhteensä 71% kaikista ko. luokkien koululaisista.

Yksittäiset vaikuttamisen muodot eivät olleet kovin yleisiä. Esimerkiksi erilaisia kiusaamisen muotoja sisältäviä viestejä sai 14-19% vastaajista (alastonkuvia 19%, anonyymiä tai omalla nimellä tapahtuvaa nimittelyä 14%). Kyselyn tulosten mukaan 65% vastanneista ei kohtaa mitään negatiivisen vaikuttamisen muotoja. Yksittäisiä negatiivisen vaikuttamisen muotoja kohtaa muutaman kerran vuodessa 9%. Sen sijaan 26% kaikista vastaajista kohtaa yhtä tai useampaa negatiivisen vaikuttamisen muotoa vähintään useamman kerran kuussa. Yläkoululaisissa tämä osuus on 44%, sillä kyselyn tulosten perusteella negatiivinen vaikuttaminen lisääntyy ja yleistyy yläluokilla.

Vain reilu kolmannes yläkoululaisista keskustelee aikuisen kanssa kohtaamistaan ikävistä asioista ja tunteista

Alakoululaisista 67% keskustelee vanhempiensa kanssa digitaalisessa mediassa kohtaamistaan ikävistä asioista ja tunteista, 50% kavereiden, 19% opettajan ja 11% auttavassa puhelimessa.

Yläkoululaisista ikävistä asioista keskustelee huoltajan kanssa 35%, kavereiden kanssa 69%, 6% keskustelee opettajan kanssa ja 6% auttavassa puhelimessa.

Kyselystä on huomioitava, että fyysistä tai kasvokkain tapahtuvaa henkis kiusaamista, häirintää tai houkuttelua ei kyselyllä selvitetty. Jatkossa voi olla hyvä selvittää myös digitaalisesti ja kasvokkain tapahtuvan negatiivisen vaikuttamisen suhdetta. Sekä ylä- että alakoulun vastaajat julkaisivat aineistoa käyttämillään digitaalisen median alustoilla keskimäärin muutaman kerran kuussa.

Yläluokkalaisilla Whatsapp (78%), Snapchat (76%), Instagram (69%) ja Discord (29%).

Alakoululaisten suosimia julkaisualustoja olivat Whatsapp (86%), Snapchat (58%), Instagram (51%) ja Tiktok (43%).

Alakoululaiset lukivat tarinoita, katselivat kuvia tai videoita käyttämillään digitaalisen median alustoilla muutaman kerran viikossa, kun taas yläkoululaiset päivittäin. Alakoululaiset seurasivat käyttäjiä alustoilla: Youtube (85%), Tiktok (65%), Snapchat (59%), Whatsapp (59%) ja Instagram (58%). Yläkoululaiset puolestaan alustoilla: Youtube (95%), Instagram (83%), Snapchat (79%), Tiktok (69%) ja Whatsapp (67%).

Alakoululaisilla 90% huoltajista saa halutessaan katsoa koululaisen digitaalisten sovellusten ja palveluiden käyttöä, yläkoululaisilla 61%.

Vastaajien mukaan kiusaaminen, häirintä tai houkuttelu ei ole lisääntynyt koronaepidemian aikana. Vastaajista 46% haluaisi digitaaliseen mediaan liittyviä ilmiöitä ja asioita käsiteltävän koulussa.