Apu sosiaalisen median maailmassa

NettiAgentti -sivulle on koottu tietoa niin oppilaille, opettajille kuin huoltajille. Löydät sivulta hyödyllisiä linkkejä, oppimateriaalia ja tietoa hankkeen etenemisestä.

Kunnilla mahdollisuus osallistua oppilaille tarkoitettuun Nettiagentti-kyselyyn!

Nettiagentti-hankkeessa totetutetaan netissä tapahtuvaa häirintää, vaikuttamista, kiusaamista ja maailmankuvaa kartoittava kysely 4.-9. -luokkalaisille.

Seuraava kysely toteutetaan tammikuussa 2022. Kunnalta kysely ei vaadi kuin tutkimusluvan, lyhyen alustuksen ja linkkien jakamisen oppilaille. Kyselyyn vastaamiseen menee 10-15 minuuttia. Kyselyn jälkeen saatte valmiiksi analysoidut kuntakohtaiset tulokset käyttöönne.

Vapaamuotoiset ilmoittautumiset 23.12.2021 mennessä sähköpostitse Teemu Kariniemelle (etunimi.sukunimi@valkeakoski.fi), joka vastaa myös kyselyyn liittyviin kysymyksiin.


Nettiagentti-hanke jatkuu kevääseen 2022

Nettiagentti-hankkeen toimintojen toteuttamiseen on saatu lisäaikaa kesäkuun 2022 loppuun saakka.

Kevätkaudella 2022 on tarkoitus jatkaa Nettiagentti-toimintamallin kehittämistä, tuottaa kyselytutkimustietoa sekä kohdentaa toimintaa oppilaiden lisäksi huoltajille ja opettajille.

Neljäsluokkalaiset pohtivat
turvallisen aikuisen määritelmää

Syksyn 2020 aikana Nettiagentit kiersivät kaikki Valkeakosken neljännet luokat Nettiagentti-oppintuntien merkeissä. Tunneilla keskusteltiin somesta, peleistä, ikärajoista sekä pohdittiin millainen on turvallinen aikuinen. Lopuksi pelattiin NettiAgentti-lautapeliä.

Kokosimme oheiseen julisteeseen kaikkien neljäsluokkalaisten vastaukset. Jokainen neljäsluokka sai julisteen muistoksi Nettiagenttien vierailusta.

nettiagentti2020turvallinenaikuinen.pdf

Kuvassa juliste, johon on koottu neljäsluokkalaisten ajatukset turvallisesta aikuisesta. PDF avautuu uuteen välilehteen.

Kiusaaminen ei lisääntynyt koronapandemian aikana

NettiAgentti -kyselyyn vastasi 1025 Valkeakoskelaista oppilasta keväällä 2020. Neljännes vastaajista kohtasi digitaalisissa ympäristöissä jotain negatiivista vaikuttamista vähintään kerran kuussa.

Kyselyllä kartoitettiin laajasti negatiivisen digitaalisen vaikuttamisen yleisyyttä kiusaamisen, häirinnän ja houkuttelun yleisyytenä lasten ja nuorten digitaalisten medioiden käytössä.

  • Kiusaamista on esimerkiksi omalla nimellä tai anonyymisti tapahtuva nimittely tai väkivallalla uhkaavien viestien vastaanottaminen.

  • Häirintää on esimerkiksi maahanmuuttajia arvostelevien, häiritsevien väkivaltaa tai alastonkuvia sisältävien viestien vastaanottaminen.

  • Houkuttelua on esimerkiksi tuntemattoman tapaamiseen, varastamiseen tai huumeiden kokeiluun houkuttelevien viestien vastaanottaminen.

Kyselyyn vastasi 1025 Valkeakosken kaupungin 4.-9. -luokkalaista, yhteensä 71% kaikista ko. luokkien koululaisista.

Yksittäiset vaikuttamisen muodot eivät olleet kovin yleisiä. Esimerkiksi erilaisia kiusaamisen muotoja sisältäviä viestejä sai 14-19% vastaajista (alastonkuvia 19%, anonyymiä tai omalla nimellä tapahtuvaa nimittelyä 14%). Kyselyn tulosten mukaan 65% vastanneista ei kohtaa mitään negatiivisen vaikuttamisen muotoja. Yksittäisiä negatiivisen vaikuttamisen muotoja kohtaa muutaman kerran vuodessa 9%. Sen sijaan 26% kaikista vastaajista kohtaa yhtä tai useampaa negatiivisen vaikuttamisen muotoa vähintään useamman kerran kuussa. Yläkoululaisissa tämä osuus on 44%, sillä kyselyn tulosten perusteella negatiivinen vaikuttaminen lisääntyy ja yleistyy yläluokilla.

Vain reilu kolmannes yläkoululaisista keskustelee aikuisen kanssa kohtaamistaan ikävistä asioista ja tunteista

Alakoululaisista 67% keskustelee vanhempiensa kanssa digitaalisessa mediassa kohtaamistaan ikävistä asioista ja tunteista, 50% kavereiden, 19% opettajan ja 11% auttavassa puhelimessa.

Yläkoululaisista ikävistä asioista keskustelee huoltajan kanssa 35%, kavereiden kanssa 69%, 6% keskustelee opettajan kanssa ja 6% auttavassa puhelimessa.

Kyselystä on huomioitava, että fyysistä tai kasvokkain tapahtuvaa henkis kiusaamista, häirintää tai houkuttelua ei kyselyllä selvitetty. Jatkossa voi olla hyvä selvittää myös digitaalisesti ja kasvokkain tapahtuvan negatiivisen vaikuttamisen suhdetta. Sekä ylä- että alakoulun vastaajat julkaisivat aineistoa käyttämillään digitaalisen median alustoilla keskimäärin muutaman kerran kuussa.

Yläluokkalaisilla Whatsapp (78%), Snapchat (76%), Instagram (69%) ja Discord (29%).

Alakoululaisten suosimia julkaisualustoja olivat Whatsapp (86%), Snapchat (58%), Instagram (51%) ja Tiktok (43%).

Alakoululaiset lukivat tarinoita, katselivat kuvia tai videoita käyttämillään digitaalisen median alustoilla muutaman kerran viikossa, kun taas yläkoululaiset päivittäin. Alakoululaiset seurasivat käyttäjiä alustoilla: Youtube (85%), Tiktok (65%), Snapchat (59%), Whatsapp (59%) ja Instagram (58%). Yläkoululaiset puolestaan alustoilla: Youtube (95%), Instagram (83%), Snapchat (79%), Tiktok (69%) ja Whatsapp (67%).

Alakoululaisilla 90% huoltajista saa halutessaan katsoa koululaisen digitaalisten sovellusten ja palveluiden käyttöä, yläkoululaisilla 61%.

Vastaajien mukaan kiusaaminen, häirintä tai houkuttelu ei ole lisääntynyt koronaepidemian aikana. Vastaajista 46% haluaisi digitaaliseen mediaan liittyviä ilmiöitä ja asioita käsiteltävän koulussa.